Napanuorakimppu

Sidoin napanuorakimpun äidille ja vastasyntyneelle poikavauvalle pääsävyinään valkoinen ja sininen.

Napanuorakimput ovat yleisiä ainakin pääkaupunkiseudulla ja niitä tilataan äidin ja vauvan yhteiskimpuiksi niin, että tehdään ensin iso kimppu, joka yhdistetään pieneen kimppun satiininauhalla. Nauha mielletään napanuoraksi.

Tässä kimpussa valkoiset sävyt tulevat pioneista Paeonia ja leimuista Phlox. Siniset värit sain sinisarjoista Agapathus praecox ja tarhaneidoista Nigella damascena. Kimpun ulkonäkö on parin päivän päästä saamisesta parhaillaan kun pionit ja tarhasinisarjat avaavat kukkansa ja antavat lisäväriä työhön.

Tilatyö

Tein ensimmäisen tilatyöni annetun kuvan perusteella. Tila on 1900-luvun alusta mutta se on remontoitu tälle vuosituhannelle ja stailattu moderniksi. Tilasta löytyy metallisia pintoja, vihreää valoa loistava iso pöytä ja tummasävyisiä tekstiilejä. 

Mielikuva tulevasta työstä oli ylellinen, kuparisen ruskea ja näyttävä mutta silti hieman leikkisä värjättyjen lehtien ja riikinkukon sulkien vuoksi.

Tilasin työhön ruskeaa kymbidin oksaa Cymbidium, vihreitä flamingonkukkia Anthurium, Kentian lehtiä, verililjapuuta Cordyline `Black Tie´ lehteä ja riikinkukon sulkia. Tilauksesta uupuivat sulat ja kymbidi oli keltaista, joten se muutti työn luonnetta värin hallitsevuuden kannalta merkittävästi. Flamingonkukat tulivat myös pienempinä kuin olin tilannut, joten loppuvaikutelma ei ollut niin näyttävä kuin olin suunnitellut.

Maalasin sekä konstruktion, että kentian lehdet kuparin väriseksi. Päällystin muoviputkilot tummalla lehdellä ja kiinnitin ne telineeseen kuparin värisellä puolalangalla.

Lopputulos oli trooppinen ja ilmava mutta työn luonne jäi hieman liian kevyeksi ympäristöönsä nähden. Haluttu vaikutelma ei ihan onnistunut materiaalien erilaisuuden vuoksi. Olisin myös voinut korvata liian pieniä flamingonkukkia ja puuttuneita riikinkukon sulkia lähes kokonaisilla kymbidin oksilla. Näin työstä olisi tullut näyttävämpi.

Morsiuskimppu katkaistuin varsin ja kimppuun sopiva viehe

Harjoittelimme kimppua katkaistun varsin-tekniikalla. Sovimme pitävämme kukkavalinnan yksinkertaisena joten otin ruusuja kahdessa värissä. Keltainen ruusu on hallitsevampi ja vaalean persikkaisen oksaruusun sävy tekee kimppuun pehmeämmän vaikutelman ja eri avautumisvaiheissa olevat vaaleasävyiset ruusut tuovat värimaailmaan mielenkintoa.

 Kimppu sidottuna, ennen viimeistelyä. Keltaisten sävyjen puuttuminen toiselta reunalta pistää silmään.

Kimpun alaosa on päällystetty skimmian lehdillä ja varsi on peitetty satiininauhalla ja viimeistelty satiininarulla.

Tein vielä yksinkertaisen vieheen keltaisesta ruususta ja skimiman lehdistä.

Pakkasin kimpun ruskeaan paperiin ja sävyt tulivat kivasti esiin. 

Kukitettu Salal-pohjainen seppele

Materiaalit:

valmis seppelepohja

olkea

vahvaa puolalankaa

150 g hakasia

5 nippua salalin lehtiä

Valmis seppele päällystetään oikeisiin mittoihin oljen ja vahvan puolalangan avulla.

Seppele päällystetään salalin lehdillä, hakasilla kiinnittäen.

Tässä seppelessä lehtiruodot seuraavat toistaan. 

Toinen tyypillinen tapa on asetella salalit kalanruotomallin mukaisesti.

Seppele sai valko-vihreän kukituksen

Valkoiset ruusut Rosa, preeriaeustoma Eustoma grandiflorum ja afrikantähdikki Ornithogalum thyrsoides luovat valkoisen yleisvaikutelman ja vihreä lumipalloheisi Viburnum, taskuruoho Thlaspi `Green Bell´ja monipuoliset vihreät lehdet tuovat sävyeroja työhön. Käytin leikkovihreiden joukossa myös ruukkukasvia, pesäraunioinen Asplenium nidus.

Surulaite

Tein tänään kohtalaisen ison surulaitteen. Pääkukkana valkoinen lilja Lilium ja leijonankita Anthirrinum majus ja väriksi keltainen kerrottukukkainen tarhafreesia Freesia x hybrida ja vihreän sävyjä tuomaan lumipalloheisi Viburnum, taskuruoho Thlaspi ´Green Bell´ ja näitä sävyjä yhdistämään jänönputki Bupleurum.